2023 vuosikatsaus ja toiveet vuodelle 2024

No hei taas!

Eipä olla nähty sitten maaliskuun 2023 ja nyt eletään jo maaliskuuta 2024. Tämä postaus on siis hieman myöhässä. Mutta sitä tämä elämä nyt on. Päiviä, viikkoja, kuukausia ja vuosia toisensa perään, jotka juoksevat eteenpäin yhä nopeammin. Siksi on ihan hyvä edes näin vuosittain pysähtyä ja muistella mitä tulikaan tehtyä edellisenä vuotena. (Vaikkakin hieman yli kaksi kuukautta vuoden alkamisen jälkeen XD)

Kävin jo joulukuun puolella vuoteni tarkemmin läpi Instagramissani (@onnenetsija), joten nyt on vuorossa vain, jo perinteinen, katsaus siitä, miten onnistuin viime vuodelle laatimissani toiveissa. Niiden jälkeen laadin jälleen uudet toiveet, nyt jo alkaneelle, vuodelle 2024.

2023, ai että... Tuntuu, että minä vain toistan itseäni vuodesta toiseen, koska jokainen vuosi nykyisin on paras vuosi ikinä. En tiedä mistä tämä onni tulee, mutta olen äärettömän kiitollinen siitä, että elämä rullaa pääosin näin hyvää tahtia eteenpäin. Mutta muistutuksena, että yksikään vuosi ei ole täydellinen. Jokaiseen mahtuu myös huonoja päiviä ja viikkoja. Onneksi kuitenkin ne hyvät voittavat aina ne pahat.

Mutta sitten asiaan!

"Mitäs sitten toivon vuodelta 2023?

En tiedä osaanko enää tehdä listaa asioista, joita toivon. Tai haluanko edes tehdä listaa. Toivon lähinnä vain sitä, että vuoden päättyessä voin jälleen olla onnellinen tai että vuoden aikana olen edes hetken ollut onnellinen. Yritän tietysti parhaani mukaan panostaa graduni tekemiseen tänä vuonna, katsoa niitä k-draamoja jälleen, jatkaa kirjoittamista, ja jatkaa uusien asioiden kokeilua. Sekä ottaa vastaan ilolla kaikki, mitä tänä vuonna vastaan tulee. Ja nauttia elämästä, miten parhaaksi koen. Eiköhän siinä ole jo tarpeeksi."

Miten sitten kävikään?

Viime vuonna en siis tehnyt samanlaista listaa toiveista kuten edellisinä vuosina. Näin kun ikää tulee lisää, niin sitä toivoo ainoastaan, että olisi onnellinen. Ja sitähän minä olinkin.

Onnellisimpia muistoja olivat ehdottomasti elämäni ensimmäinen k-pop keikka äitini kanssa Kööpenhaminassa, brittiläisen tubettajan Dan Howellin keikka Helsingissä ystäväni kanssa, ja amanuenssin sijaisuuden saaminen vuoden jälkimmäiselle puoliskolle. Tottakai vuoteen mahtui todella paljon kaikkea muutakin mahtavaa, mikä on aivan älyttömän hieno asia. Nämä jäävät kuitenkin suurimpina ja onnellisimpina hetkinä mieleeni. Jokaisen kohdalla jokin pidempiaikainen haave toteutui. Ja on aivan mieletöntä, että yhdelle vuodelle mahtui KOLME toteutunutta haavetta. Se tuntuu vieläkin uskomattomalta ja epätodelliselta. Jo alkuvuodesta olleiden keikkojen jälkeen tuli tunne, että "tässä tämä vuosi nyt sitten oli, vuoden parhaat jutut oli nyt tässä eikä varmasti mitään muuta enää voi tulla". Koska eihän yhdelle ihmiselle voi sattua niin hyvä onni. Mutta jollain ihmeen keinolla niin kuitenkin kävi.

Danin keikka oli näistä kolmesta ainoa, jonka tiesin tapahtuvan, mutta kaksi muuta tulivat täysin puskista. Kummassakin oli myös kyse tilaisuuden käyttämisestä hyväksi, kun se vastaan tuli. Olisin voinut kieltäytyä, jättää tekemättä, koska pelotti ja jännitti liikaa. Mutta en tehnyt niin. Päätin uskaltaa, hypätä kohti unelmia rohkeasti ja mennä mukavuusalueen ulkopuolelle. Ja se oli yksi elämäni parhaista päätöksistä. En todellakaan uskonut, varsinkaan tästä amanuenssihommasta, vielä jokin aikaa sitten, että todella selviäisin siitä, ja vielä ihan hyvin. Saatikka, että se ehkä johtaisi toisenlaiseen tulevaisuuteen. Minä TODELLAKIN tartuin hetkeen ja otin siitä kaiken ilon irti.

Graduni eteni viime vuonna paremmin kuin se oli edennyt aikaisempina vuosina, vaikka en saanutkaan sitä valmiiksi. Mutta jo se, että sain edistettyä sitä, epäsäännöllisen säännöllisesti, kokopäivätyön ohessa, on jo saavutus sinällään. Jo siitä voin olla todella ylpeä ja taputtaa itseäni selkään. Koska se ei ole ollut helppoa. Uhrauksia on täytynyt tehdä vapaa-ajan suhteen, töitä on täytynyt tehdä silloinkin, kun ei olisi välttämättä jaksanut. Mutta enimmäkseen olen kuitenkin tykännyt sen tekemisestä. Kun vain aikaa ja energiaa olisi enemmän. Enkä stressannut liikaa, kun sain amanuenssin sijaisuuden ja tiesin, että vauhti hidastuu loppuvuodesta, vaan uskoin siihen, että asiat kyllä järjestyvät. Vaikka sitten sillä, että nyt deadlinen lähestyessä tehdään oikeasti kiireellä sitä eteenpäin XD.

K-draamat ja kirjoittaminen jäivät todella vähälle, melkeinpä olemattomiin. Mutta ei se mitään. Niiden tilalle tuli monia muita mukavia juttuja, kuten uusi k-pop ryhmä, miljoona uutta k-pop albumia, pari online-keikkaa, ja mielenterveyteen panostaminen loppuvuodesta. Ja tietysti kaikki ihanat ihmiset <3

Mites sitten vuosi 2024?

Jo joitain suunnitelmia ja isoja toiveita tälle vuodelle on.

1. Huhti-toukokuun vaihteessa pääsen jälleen Britannian maaperälle kuuden vuoden jälkeen. Menemme iskän ja veljen kanssa Lontooseen ja Liverpooliin. Liverpoolissa tulen toteuttamaan teiniaikaisen unelmani päästä livenä näkemään niitä paikkoja, joista The Beatles lauloi ja ylipäätään paikkaa, josta he ovat kotoisin. En malta odottaa!

2. Jos hyvin käy, perheemme kaikki kolme lasta valmistumme tänä vuonna omista kouluistamme. Minä teen parhaani, että saisin sen graduni nyt viimeinkin kesällä pakettiin ja syksyllä maisterin paperit käteen. Pidetään peukkuja pystyssä! Lisäksi töiden puolesta minulla on yksi iso toive, mutta ehkä jätän sen nyt sanomatta. Katsotaan vain, mitä tulee tapahtumaan. Mutta ylipäätään toivon töiden puolesta, että ne jatkuvat ensi vuoden puolella tavalla tai toisella.

3. Näiden isojen tapahtumien lisäksi toivon, että jatkan aloittamaani mielenterveysmatkaa samaan hyvää tahtiin kuin jo nyt. En avaa siitäkään nyt sen tarkemmin, ehkä sitten myöhemmin tänä vuonna. Tähän samaan voisin laittaa myös toiveen, että saisin fyysistäkin kuntoa hieman kohotettua tänä vuonna, mutta ilon eikä pakon kautta :)

Tälle vuodelle en tee mitään "tee enemmän sitä tai tätä", vaan pitäydyn edellisen vuoden toiveessa osata nauttia hetkestä ja ottaa ilolla vastaan se, mitä vastaan tulee. En aio pakottaa itseäni mihinkään, mitä en halua tehdä (paitsi uhraamaan vielä enemmän vapaa-aikaani gradun tekemiseen XD). Ja tärkeimpänä edelleen se, että toivon olevani onnellinen edes hetkittäin tänäkin vuonna. Viime vuodet ovat olleet niin upeita, että riittää, että tämä vuosi on vaan ihan hyvä. Kaikki muu on vain plussaa.

No niin. Nyt VIIMEIN voin kunnolla keskittyä tähän uuteen vuoteen. Kiitos vielä kaikille ihanille ihmisille, jotka olitte mukanani viime vuonna. Tehdään yhdessä tästäkin vuodesta ikimuistoinen! <3

-Anna xx