Minun opintopolkuni

Moikka vaan sinulle tätä postausta lukevalle, tulevalle korkeakouluopiskelijalle!

Mikäli olet löytänyt tänne, niin olet varmaankin kiinnostunut kulttuurintutkimuksen opinnoista. Ja minä olen puolestani täällä avaamassa omaa opintopolkuani siinä toivossa, että sinä saisit siitä lisää intoa hakemaan seuraavaksi kulttuurintutkimuksen opiskelijaksi. Toivottavasti onnistun ja sinä löydät itsesi syksyllä Joensuusta kulttuurintutkimuksen opintojen parista.

Uskon, että olet tutustunut kulttuurintutkimuksen opintojen perusteisiin, mutta sanon niistä silti nyt alkuun muutaman sanan, koska kertaus on opintojen äiti.

Kulttuurintutkimusta opetetaan siis Itä-Suomen yliopistossa Joensuun kampuksella. Kulttuurintutkimus on kattokäsite, jonka alla on peräti 7 eri pääainevaihtoehtoa, joista voit valita vapaasti eniten sinua kiinnostavan. Nämä vaihtoehdot ovat mediakulttuuri & viestintä, etnomusikologia, sukupuolentutkimus, perinteentutkimus, taiteensosiologia, kirjallisuus sekä kulttuuriantropologia, ja näistä viimeisin on oma pääaineeni. Hakuun liittyvät asiat löytyvät Opintopolusta, joten en käy niitä läpi tässä postauksessa. Valmistuttuasi olet kandidaatin tutkinnon jälkeen humanististen tieteiden kandidaatti ja maisteriopintojen jälkeen filosofian maisteri.

Yhteishaku auki vielä 31.3. asti!

OMA POLKUNI

Miten päädyin tänne?

No niin, lähdetäänpä sitten liikkeelle. Minusta on opintojeni myötä kuoriutunut todellinen humanisti, joka osaa nyhjäistä tyhjästäkin 10 sivua tekstiä, joten tästä voi tulla pitkäkin tarina, mutta yritän parhaani mukaan tiivistää.

Opiskelen tällä hetkellä viidettä vuotta kulttuuriantropologiaa Joensuussa. Aloitin opintoni vuonna 2016, ylioppilaaksi olin kirjoittanut vuotta aiemmin. Lukion jälkeen haaveilin toimittajan urasta, joten hain Tampereelle ja Jyväskylään lukemaan journalistiikkaa. Äidinkielen YO-kokeeni oli kuitenkin mennyt päin prinkkalaa, minkä vuoksi intoni hakea tosissani korkeakouluun jäi aika alhaiseksi. Päädyin siis pitämään välivuoden, jonka aikana opiskelin journalistiikkaa avoimessa yliopistossa.

Se tuntui hetken vielä omalta jutulta. Kunnes tajusin, etten haluakaan toimittajaksi. Enkä halunnut hakea yliopistoon, johon kaikki muutkin hakevat. Viestintä kuitenkin edelleen kiinnosti. Etsin ja etsin, kunnes vastaan tuli kulttuurintutkimus ja mediakulttuuri & viestintä, sekä Vaasan yliopiston englannin, suomen & viestinnän ohjelma. Kävin korottamassa äidinkielen YO-arvosanan ja hain noihin kahteen paikkaan. Pääsin kumpaankin, mutta olin laittanut Joensuun ensimmäiseksi, joten päädyin muuttamaan Tampereelta sinne syksyllä 2016.

Pääsykokeisiin lukiessani kiinnostuksen kohteeni kuitenkin vaihtui. Aloin tutustua tarkemmin kulttuurintutkimuksen pääainevaihtoehtoihin ja silmiini osui kulttuuriantropologia. "Tämäpä vaikuttaa kiinnostavalta", minä ajattelin silloin. Kulttuurit ja ihmiset ovat aina kiinnostaneet minua ja kulttuuriantropologia antaisi laajan ymmärryksen niistä. Päätinkin ottaa sen pääaineeksi mediakulttuurin & viestinnän sijaan. Sivuaineiksi kandidaatintutkinnossa löysin itselleni sukupuolentutkimuksen kulttuurintutkimuksen alta ja sosiaalipsykologian yhteiskuntatieteiden puolelta. Yhteiskuntatieteistä löysin myös maisterivaiheessa sivuaineeni, joka on sosiologia. Opiskelen myös projektiosaamisen opintokokonaisuutta, jota avaan tarkemmin myöhemmin. Alkuperäistä suunnitelmaani mediakulttuuria & viestintää olen lukenut lopulta vain parin kurssin verran.

Millaista se opiskelu sitten on?

No, varmasti sellaista kuin mitä kuvitteletkin. Kirjojen lukemista, tenttien tekemistä, luennoilla istumista, esseiden kirjoittamista sekä monimuoto-opintoja (eli yleensä itsenäisesti suoritettavia tehtäviä esim. Moodlessa). Olen itse ollut aina enemmän teoreettinen kuin käytännönläheinen ihminen, ja olen nauttinut lukemisesta ja kirjoittamisesta sekä itsenäisestä opiskelusta, joten yliopisto-opinnot olivat minulle selkeä valinta ja ne ovat tuntuneet koko ajan omalta. Jos et siis jaksa istua tuntikausia tietokoneen ja kirjojen ääressä, niin tämä ei ehkä ole sinun juttusi.

Kulttuurintutkimuksen opinnot ovat ainakin omalla kohdallani olleet siis vahvasti itsenäisiä, eli olen saanut itse päättää milloin opiskelen, miten ja mitä. Kursseja on mahdollista suorittaa eri tavoin, ja tiettynä aikana pidettäviä luentokursseja lukuunottamatta, voit itse päättää millä aikataululla teet omat kurssisi. Tässä vaiheessa mainittava myös se, että kulttuurintutkimuksen opinnot vaativatkin itseohjautuvuutta, edes vähän. Kyllä se sitten opintojen myötä kehittyy paremmaksi.

Esimerkkinä siitä, miten moninaisia opinnot voivat olla, kerron omista tämän lukuvuoden aikana tekemistäni kursseista. Syksyllä tein 4 kurssia, eli 20 opintopisteen verran. Nyt keväällä minulla on tarkoitus tehdä 25 opintopistettä, joista tällä hetkellä kasassa on vasta 3. Syksyn kurssini sisälsivät yhden (etä)luentokurssin, kaksi tenttiä ja yhden esseen. Esseen aiheesta olin sopinut erikseen professorin kanssa ja sain tehdä sen omassa tahdissani. Essee oli maisteriopintoihini liittyvä samoin kuin toinen tenteistä, ja luentokurssi sekä toinen tentti olivat sosiologiaa. Nyt keväällä jo tekemäni kurssi oli "ylimääräinen" työnhakuun liittyvä monimuotokurssi, kolmesta tentistä kaksi on sosiologiaa, yksi kulttuuriantropologiaa, toinen monimuotokurssi on projektiosaamisen opintokokonaisuudesta, ja viimeiset 2 opintopistettä olisi aikomus kerätä portfolion teko -kurssilla.

Tässäkin on siis aika paljon erilaisia kursseja, mutta maisterivaiheessa suoritettavat opinnot ovat huomattavasti yksinkertaisemmin selitettävissä kuin kandidaatintutkinnossa. Tämä jälkimmäinen sisältää pää- ja sivuaineiden lisäksi nimittäin kieli- ja viestintäopinnot, pääaineen perus- ja aineopinnot sekä "ylimääräisiä opintoja". Maisterivaiheen opinnot koostuvat pääaineen syventävistä opinnoista, ainakin yhdestä sivuaineesta, yleisistä maisterikursseista, pro gradu -tutkielmasta ja työharjoittelusta. Kandivaihe, kuten me opiskelijat sanomme, on 180 opintopisteen kokonaisuus, joka kannattaa pitää vain tuon kokoisena. Maisterivaihe on 120 opintopisteen kokoinen, mutta sitä voi laajentaa oman mielen mukaan vaikka kuinka paljon. Itselleni taitaa kahden sivuaineen myötä kertyä noin 150 opintopistettä maisterin tutkintoon.

Muutama sananen pää- ja sivuaineistani, jotka olen lainannut virallisilta tahoilta.

Kulttuuriantropologia

Kulttuuriantropologia on ihmisen kulttuurisidonnaisen käyttäytymisen, ajattelemisen ja kokemisen tutkimusta. Antropologit tutkivat tapoja, joilla ihmiset eri kulttuureissa hahmottavat maailmaa ja järjestävät yhteisöllistä elämäänsä. Kulttuuriantropologia jakautuu useisiin osa-alueisiin, kuten sosiaali-, talous-, kasvatus-, oikeus-, uskonto- ja ympäristöantropologiaan. Antropologit ovat kiinnostuneita myös terveyden, ruumiillisuuden, etnisyyden ja sukupuolen kulttuurisesta rakentumisesta. Antropologian opinnot antavat valmiuksia erilaisten kulttuuristen ajattelu- ja toimintatapojen ymmärtämiseen vertailevasta näkökulmasta. Työelämässä kulttuuriantropologit voivat sijoittua erilaisiin kansainvälisiin ja kotimaisiin järjestöihin, kulttuuri- ja media-alan töihin sekä yritysten ja valtionhallinnon asiantuntijatehtäviin.

Sukupuolentutkimus

Sukupuolentutkimuksen erikoistumisalan opinnoissa perehdytään siihen, millainen merkitys sukupuolella ja seksuaalisuudella on yhteiskunnassa, kulttuurissa, ihmisten välisissä suhteissa ja yksilöiden toiminnassa. Lisäksi tutkitaan, miten sukupuoli ja seksuaalisuus liittyvät muihin tärkeisiin ihmisten elämään vaikuttaviin eroihin kuten kulttuuriseen taustaan ja etnisyyteen, yhteiskunnalliseen asemaan, ikään ja terveyteen. Kysymykset tasa-arvosta, oikeudenmukaisuudesta ja vallasta nivovat eri aihepiireihin liittyvät kurssit yhteen.

Sukupuolentutkimuksen opinnot antavat myös valmiuksia käytännön tasa-arvotyöhön ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Sukupuolentutkimus on tieteenalana monitieteinen. Itä-Suomen yliopistossa sukupuolentutkimuksen oppiaine on osa kulttuurintutkimuksen koulutusohjelmaa. Sukupuolentutkimuksen opiskelu antaa hyvän pohjan kulttuurin, yhteiskunnan ja tasa-arvon asiantuntijatehtäviin. Opiskelijat työllistyvät esimerkiksi valtion ja kunnan hallintoon, toimittajiksi, tutkijoiksi sekä kolmannen sektorin tehtäviin, vaikkapa projekteihin tai järjestöjen tehtäviin sekä yrittäjiksi.

Sosiaalipsykologia

Sosiaalipsykologia tarkastelee ihmisten toiminnan, ajattelutapojen, tunteiden ja identiteetin muodostumista suhteessa sosiaalisiin yhteisöihin ja yhteiskuntaan samoin kuin ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ja ryhmäprosesseihin liittyviä ilmiöitä. Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitoksen tutkimuspainotusten mukaisesti erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät kysymykset.

Sosiologia

Sosiologia sopii sivuaineeksi ihmisille, jotka ovat kiinnostuneet siitä, mitä yhteiskunnassa tapahtuu, miksi asiat ovat siten kuin ovat ja miten ne voisivat olla toisin, miten ihmiset ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ja minkälaiset prosessit säätelevät ihmisten sosiaalista toimintaa ja ajattelua. Sellaiselle, joka miettii esimerkiksi, miten yhteiskunnallinen hyvinvointi tai pahoinvointi muodostuu, mistä eriarvoisuus ja syrjintä aiheutuvat, miten ihmisen toiminta riippuu yhteisöstä ja suhteista toisiin ihmisiin, miten koulutus- ja työmarkkinat, organisaatiot ja erilaiset ryhmät toimivat tai kuinka yhteiskunnan rakenne ja kulttuuri muuttuvat, sosiologian opiskelu tarjoaa kiinnostavia näkökulmia.

Projektiosaamisen opintokokonaisuus

Projektiosaamisen opinnot suorittanut opiskelija

• on hankkinut talousosaamista esim. tutustumalla markkinointiin, budjetin laatimiseen tai kirjanpitoon,

• on vahvistanut viestintä- ja sosiaalisia taitojaan esim. harjoittelemalla kokous- ja neuvottelutaitoja sekä perehtymällä asiakirjojen laatimiseen,

• on hankkinut projektityössä tarvittavia taitoja kuten oman työn organisointi- ja aikatauluttamiskykyä, itsensä johtamista ja suurten kokonaisuuksien hahmottamista

Tämän opintokokonaisuuden voi siis suunnitella itse. Minä olen valinnut mm. laskentatoimen kurssin, tietotekniikan perusteita, mediakirjoittamista sekä kansainvälisten opiskelijoiden tuutorointia.

Tuutoroinnista puheenollen tulen siis toimimaan nyt syksyllä kansainvälisten opiskelijoiden tuutorina täällä Joensuussa. Olen toiminut myös kulttuurintutkimuksen opiskelijoiden vertaistuutorina toisena opiskeluvuotenani. Kansainvälistymismahdollisuutena on myös vaihto tai työharjoittelu ulkomailla, mutta koronasta johtuen en itse halunnut lähteä ulkomaille, vaan kansaivälistyä täällä koti-Suomessa. Voin ylipäätään suositella tuutoriutta, sillä siinä pääsee tutustumaan uusiin oman alan opiskelijoihin ja on todella palkitsevaa päästä auttamaan heitä opintojen alkuun. Kv-opiskelijoiden tuutorointi sisältää myös auttamista käytännön arjen asioissa sekä suomalaiseen kulttuuriin tutustuttamista, mikä on jännittävää, mutta odotan sitä innolla.

Oletko vielä mukana? Ei hätää, ollaan jo voiton puolella!

Kaiken tämän lisäksi opintoihin kuuluu vielä tutkielmien tekoa. Kandivaiheessa tehdään kandidaatitutkielma ja maisterivaiheessa pro gradu -tutkielma. Nämä ovat ikäänkuin harjoitusta väitöskirjan tekoon ja tutkijan uraan, mikäli niihin haluat suuntautua. Tutkielmien teko on uusi jännittävä haaste, sillä tarkoituksena on suunnitella ja tehdä itse oma tutkimus. Parasta, ja ehkä vaikeinta, on se, että aiheen saa valita itse. Se voi siis olla melkeinpä mitä vaan. Tukena on onneksi opettajat, joten kaikkea ei tarvitse tietää eikä osata itse. Mistäs aiheesta ne voi sitten tehdä? No, minä tein kanditutkielmani Doctor Who -sarjan faneista, ja gradussa tulen tutkimaan k-pop faneja. Kumpikin näistä aiheista on omia kiinnostuksen kohteitani, mikä on hyvä, sillä se innostaa niiden tekemiseen.

Vielä muutama "rennompi" sana yliopisto-opinnoistani. Olen tällä hetkellä siis viidettä vuotta yliopistolla, joka on yleisesti se viimeinen vuosi. Omat opintoni tulevat kuitenkin venymään vuodella, joten valmistun tällä näkymin keväällä 2022. Kandin paperit sain myös puoli vuotta myöhässä, tammikuussa 2020. Rehellisesti sanoen, varsin moni meidän alaltamme ei varmastikaan valmistu tavoiteajassa, eli viidessä vuodessa. Mutta en pidä sitä itse huonona asiana. Ennemminkin haluan opiskella kaikkea mitä haluan ja pysyä hyvässä kunnossa, enkä antaa opintojen imeä minusta kaikkia mehuja. Harjoittelupaikan etsiminen, valmistumisen lähestyminen ja muut tulevaisuuteen liittyvät asiat jännittävät ja jopa pelottavat sen verran, että valmistumisen viivästyminen ei haittaa siinä rinnalla yhtään.

Yliopisto-opinnot ovat olleet yhtä tunteiden vuoristorataa. Innostavia opettajia, kiinnostavia kursseja, pitkiä tunteja kirjojen ääressä, ahdistusta valmistumisesta, aikataulujen muuttumista, uusia ystäviä, tulevaisuudenhaaveita, pelkoa tenttien reputtamisesta, koronan tuomia mahdollisuuksia ja haasteita, hyviä ja huonoja päiviä, sekä ihan hirveästi kaikkea muuta. Kaiken kaikkiaan nämä ovat olleet 4 ja puoli upeaa vuotta, joita en vaihtaisi pois mistään hinnasta. Ja vielä on yksi jäljellä.

Toivottavasti olet jaksanut tänne loppuun ja onnistuin innostamaan sinut yliopisto- ja kulttuurintutkimuksen opinnoista. Ehkä se, että olet päässyt tänne asti kertoo sen, että sinusta on ainakin lukemaan ja sisäistämään laajoja kokonaisuuksia, mitä kultturintutkimuksen opinnot opettavat.

Tervetuloa siis syksyllä Joensuuhun kulttuurintutkimuksen opintojen pariin, eli elämäsi parhaan valinnan seurauksiin!

Myös opiskelutoverini Miia (Miiaumau) ja Helmi (Kahvihetkiä) kirjoittelevat omissa blogeissaan kulttuurintutkimuksen opinnoista;)

-Anna xx